Historian Ystäväin Liiton historiaa

Talvella 1925–1926 kokoontunut historian harrastajien ja ammattilaisten piiri päätti perustaa suomenkielisen seuran, ”joka, itse harjoittamatta tai johtamatta tutkimusta, sitä ja sen laitoksia tukisi kaikin voimin, koettaisi kasvattaa historian harrastusta, levittää historiallista käsitystä, ja joka sitä varten ottaisi jäsenikseen tätä työtä suosivia kansalaisia, julkaisisi kirjallisuutta, järjestäisi esitelmiä, suojelisi historiallisia muistoja, esiintyisi kokonaan riippumatta valtiollisista puolueista ja toiminnassaan pyrkisi siihen, että historiallisen elämän arvot ja merkitys selviäisivät kansallemme sen menneisyys- ja vastaisuusrientojen kestäväksi pohjaksi”.

Historian Ystäväin Liiton perustava kokous pidettiin 11.4.1926 Helsingin Säätytalolla. Sääntöjen tarkoituspykälässä tavoitteet ilmaistiin tiiviisti: ”Edistää kotimaisen ja yleisen historian tutkimista ja tuntemusta, kohottaa kansalaisissa historian harrastusta ja tukea muuta samaa tarkoittavaa työtä.”

Liiton puheenjohtajaksi valittiin valtioneuvos J. K. Paasikivi, joka toimi tehtävässä tasavallan presidentiksi tuloonsa eli vuoteen 1946 saakka. Hän oli hyvin aktiivinen hankkien liitolle huomattavia lahjoituksia ja avustaen liittoa myös itse, joskus jopa enemmän kuin seuran jäsenmaksutulot. Sihteeriksi valittiin Historiallisen Aikakauskirjan päätoimittaja, Helsingin yliopiston yleisen historian professori, U. L. Lehtonen ja syksyllä varapuheenjohtajaksi professori Väinö Voionmaa. Liiton valtuuskuntaan valittiin 12 henkeä: filosofian tohtori Julius Ailio, pankinjohtaja Juhani Arajärvi, professori K. R. Brotherus, filosofian tohtori Z. Castrén, kenraali Hannes Ignatius, pääministeri Kyösti Kallio, toimitusjohtaja W. A. Lavonius, majuri Heikki Nurmio, filosofian tohtori F. M. Pitkäniemi, professori Edward Rein, professori Martti Ruuth ja varatuomari Väinö Tanner.

Liitto on viettänyt perustamisestaan lähtien vuosijuhlaansa 10. joulukuuta Y. S. Yrjö-Koskisen syntymäpäivänä ja vaalinut muutenkin monin tavoin Yrjö-Koskisen muistoa lyöttäen mm. muistomitalin tämän 100-vuotispäiväksi.

Liiton tärkein tehtävä on alusta lähtien ollut Historiallisen Aikakauskirjan tukeminen ja levittäminen. Liitto on järjestänyt luentotilaisuuksia ja historiapäiviä eri puolilla Suomea sekä säännöllisiä esitelmäsarjoja Suomen historiasta Yleisradiossa. Liitto on ollut perustamassa Paikallishistoriallista toimistoa (nykyinen Tilaushistoriakeskus).

Liitto on julkaissut Historiallista Kirjastoa, jossa Yrjö-Koskisen teosten lisäksi on julkaistu Venäjän, Unkarin, Yhdysvaltain, Ranskan, Viron ja Englannin suppeat historiat. Toinen kirjasarja on ollut pääasiassa esitelmiin perustuva Historian Aitta. Liitto käännätti englanniksi Anders Chydeniuksen Kansallinen voitto -teoksen (The National Gain, 1931). Liitto on jatkanut kummankin kirjasarjan julkaisemista läpi vuosikymmenten.

Vuodesta 1970 lähtien Liitto on järjestänyt retkiä ulkomaille ja kotimaahan. Viime vuosina erityisesti kaukomatkat Euroopan ulkopuolelle ovat olleet suosittuja. Liitto on järjestänyt myös historiallisten elokuvien iltoja. Vuodesta 1973 lähtien Liitto on palkinnut teoksen, ”joka jakovuotena on erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syventymistä suomalaisen yleisön keskuudessa”. Viime vuosien näkyvin saavutus ovat suurlähettiläs Heikki Talvitien käynnistämät ja kehittämät Suomalaiset historiapäivät Asikkalassa ja Lahdessa.

Historian Ystäväin Liiton puheenjohtajat
valtioneuvos J. K. Paasikivi 1926–1946
professori Oskari Reinikainen 1947–1953
pääjohtaja Reino Oittinen 1954–1972
kansliapäällikkö Heikki Hosia 1973–1985
kansleri Kauko Sipponen 1986–1991
toimitusjohtaja Veikko Löyttyniemi 1992–2000
suurlähettiläs Heikki Talvitie 2001–

Lähde: Reino Kuusi, Historian Ystäväin Liitto 50-vuotias. Historiallinen Aikakauskirja 1976.