|
Vuoden historiateokset
Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Vuoden historiateosta valittaessa voidaan myöntää myös kunniamaininta (km) jollekin toiselle ansoituneelle teokselle, sillä usein on valinta varsin vaikea monista erittäin hyvistä teoksista. Alla on lista palkituista teoksista uusimmasta vanhimpaan. Jokainen on tutustumisen arvoinen.
2010 Historian Ystäväin Liitto on nimennyt vuoden 2010 historiateokseksi filosofian tohtori, dosentti Teemu Keskisarjan tutkimuksen Vihreän kullan kirous – G.A. Serlachiuksen elämä ja afäärit (Siltala). Perusteluissa todetaan, että Keskisarja kirjoittaa mukaansa tempaavasti ja asiantuntevasti. Teollistuvan Suomen pienet ja suuret edistysaskeleet ja kapitaaliköyhän maan luottojärjestelyjen kiemurat tulevat lukijalle tututuiksi yksilön ja hänen ympäristönsä kautta. Serlachius, karjalainen köyhän virkamiehen poika hankki taitoja apteekin oppipoikana ja alkoi proviisoriksi päästyään luoda apteekin ympärille tuotannonhaaroja. Hän "löysi" puun paperin materiaaliksi kehitti Mäntän tehdasyhdyskunnan.
Keskisarjan kuva yksinäistyvästä patruunasta on äärirealistinen, aikansa nopeasti kehittyvän porvariston ongelmia ja ihmistä ymmärtävä. Serlachius ei kerskaillut lukeneisuudella vaan luokitteli itsensä "huonoksi ihmiseksi". Suomalaisuuden kasvu, kaupan kansainvälistyminen ja taiteen tukeminen ovat tämän elämäkerran elimellisiä osia. Kaiken kaikkiaan teos on omiaan populaarilla tavalla edistämään ja syventämään historian tuntemusta.
Kunniamaininnan saivat:
- Markku Kuisman Sodasta syntynyt. Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan 1914-1920 (WSOY).
- Marko Paavilaisen Aina valmiina. Partioliike Suomessa 1910-2010 (SKS).
- Esko Pakkasen ja Matti Leikolan Metsää, puuta ja kovaa työtä. Suomen metsien käytön historiaa (Metsäkustannus).
- Pekka Visurin Idän ja lännen välissä - puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (Fenix).
2009 Mirkka Lappalainen: Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa (Siltala)
km
Max Engman: Pitkät jäähyväiset. Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen (WSOY)
Ilkka Malmberg: Napoleonin vika (Helsingin sanomat)
Henrik Meinanderin Suomi 1944. Sota, yhteiskunta, tunnemaisema (Siltala)
Mikko Ylikankaan Unileipää, Kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800-1950 (Atena)
2008 Panu Rajala: Unio Mystica – Mika Waltarin elämä ja teokset (WSOY).
km
Antti Kujala: Vankisurmat (WSOY)
Jussi T. Lappalainen, Lars Ericson Wolke ja Ali Pylkkänen: Suomen sodan historia 1808 – 1809 (SKS)
Marjo T. Nurmisen teos Tiedon tyttäret (WSOY)
Erkki Pihkala: Yhdentyvä Eurooppa (SKS).
2007 Seppo Zetterberg: Viron historia (SKS)
km
Suomen historian kartasto (Karttakeskus)
Simo Heininen: Mikael Agricola. Elämä ja teokset (Edita).
Mauri Kunnaksen historiallisten kuvakirjojen tuotanto (Otava).
Vesa Vares ja Ari Uino: Suomalaiskansallinen Kokoomus. Kansallisen Kokoomuspuolueen historia 1929 - 1944 (Edita).
2006 Kustaa H. J. Vilkuna: Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta (SKS).
km
Anssi Halmesvirta ja Heino Nyyssönen: Unkarin kansannousu 1956(WSOY).
Jorma Kallenautio erityisansioistaan havainnollisena ja monipuolisena radion historiatoimittajana.
Teemu Keskisarja: Afäärifennomaanit (WSOY).
Raimo Savolainen työstään J.V. Snellmanin koottujen teosten toimituspäällikkönä ja Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlavuoden pääsihteerinä sekä teoksestaan Sivistyksen voimalla. J.V. Snellmanin elämä (Edita).
2005Tuomas Heikkilä: Pyhän Henrikin legenda. (SKS).
km
Hannu Juusola Israelin historia (Gaudeamus).
Mirkka Lappalainen: Suku - valta - suurvalta. Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (WSOY).
Suomen naisen vuosisadat (Tammi).
2004 Markku Kuisma: Kahlehdittu raha, kansallinen kapitalismi. (SKS).
km
Martti Helminen ja Aslak Lukander: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (WSOY). Sami Koski, Mika Rissanen ja Juha Tahvanainen: Antiikin urheilu.(Atena).
Olli Lehto: Oman tien kulkijat. Veljekset Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälä. (Otava).
Irma Sulkunen: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831-1892 (SKS).
2003 Seppo Hentilä: Kaksi Saksaa ja Suomi. (SKS).
km
Markus Hiekkanen: Suomen kivikirkot keskiajalla.(Otava).
Kai Häggman: Avarammille aloille, väljemmille ... (WS).
J.E.O. Screen - Veli-Matti Syrjö: Keisarillisen Suomen Kadettikoulu 812-1903. (Tammi).
2002 Kari Hokkanen: Kekkosen maalaisliitto 1950-62. (Otava).
km
Risto Kari: Historian ABC. Kaikkien aikojen valtiot (T).
Pirjo Markkola: Synti ja siveys. Naiset ... (SKS).
Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret. (Atena).
2001 Martti Häikiö: Nokia Oyj :n historia (Edita).
km
Riitta Konttinen: Sammon takojat (Otava). Kultakruunu ja höyhenviitta (Tampereen taidemuseo).
Pekka Valtonen: Latinalaisen Amerikan historia (Gaudeamus).
Pentti Virrankoski: Suomen historia 1-2 (SKS).
2000 Juhani Suomi: Umpeutuva latu (Otava).
km
Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia (At.).
Arto Kivimäki - Pekka Tuomisto: Rooman keisari (Karisto).
Risto Peltovuori: Sankarikansa ja kavaltajat (SKS).
1999Max Jakobson: Väkivallan vuodet I (Otava).
km
Petri Karonen: Pohjoinen suurvalta (WSOY).
Henrik Meinander: Tasavallan tiella (Schildt).
Pekka Nevalainen: Viskoi kuin Luoja kerjäläistä (SKS).
1998 Yrjö Kaukiainen: Laiva Toivo, Oulu (SKS).
km
Peter von Bagh: Elokuvan historia (Otava).
Vesa Saarinen: Mannerheim - Hevonen, joka...(Yle).
1997 Jussi Nuorteva: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ...
km
Jouko Vahtola: Nuorukaisten sota.
Eino Jutikkala: Valtion tiedotuslaitoksen ...
Kimmo Rentola: Niin kylmää että polttaa.
1996 Laura Kolbe: Eliitti, traditio, murros.
km
Esko Salminen: Vaikeneva valtiomahti.
Juhani Salminen: Asevelijuntta.
Päivi Setälä: Keskiajan nainen.
1995 Tuomo Polvinen: J.K. Paasikivi III.
km
Jukka Kulomaa: Käpykaartiin?
Jukka Nevakivi: Zdanov Suomessa.
Oiva Turpeinen: Kunnallistekniikka Suomessa …
1994 Kimmo Rentola: Kenen joukoissa seisot?
km
Pekka Suvanto: Konservatismi.
1993 Vesa Vares: Konservatiivi ja murrosvuodet.
km
Markku Kuisma: Metsäteollisuuden maa.
Päivi Setälä: Antiikin nainen.
Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle.
1992 Niilo Lappalainen: Valkeasaari murtuu.
1991 Kari Tarkiainen: Finnarnas historia i Sverige.
1989 Erik Tawaststjerna: Sibelius-elämäkerta.
1988 Eino Jutikkala: Kuolemalla on aina syynsä.
1987 Osmo Rinta-Tassi: Kansanvaltuuskunta …
1986 Sakari Virkkunen: Ryti. Myrskyajan presidentti.
1985 Tuomo Polvinen: Valtakunta ja rajamaa.
km
Kuvateos Jääkärin tie
Kääntäjä Marja Itkonen-Kaila teoksesta Montaillou.
1984 Osmo Jussila: Venäläinen Suomi.
km
Iiro Kajanto Porthan-suomennokset.
1983 Stig Jägerskiöld: Mannerheim-sarja.
1982 Tuomo Polvinen: Suomi kansainvälisessä politiikassa.
1981 Sampo Ahto: Aseveljet vastakkain.
1980 Matti Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa.
1979 Juhani Paasivirta: Suomi ja Eurooppa.
1978 Seppo Myllyniemi: Baltian kriisi 1938-1941.
km
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto.
1977 Heikki Ylikangas: Puukkojunkkarien esiinmarssi.
1976 Martti Julkunen: Ulkomaisten sotakirjeenvaihtajien …
1975 Kaarlo Wirilander. Herrasväkeä - Suomen säätyläistö …
1974 Juhani Suomi: Talvisodan tausta.
1973 Jussi T. Lappalainen: Kaarle X Kustaan Venäjän sota.
|
Vuoden historiateos 2009
|
|
|
|
|
Mirkka Lappalaisen Susimessu vuoden historiateos
Historian Ystäväin Liitto nimesi 12.2.2010 Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa vuoden 2009 historiateokseksi filosofian tohtori Mirkka Lappalaisen tutkimuksen Susimessu – 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa (Siltala). Viime vuonna maassamme ilmestyneistä kirjoista valittu teos on "erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa".
Mirkka Lappalaisen teos on vauhdikkuudessaan ja selkeydessään arvokasta popularisointia ja osoittaa samalla tieteellistä asiainhallintaa. Laaja, eurooppalainen kehys on piirretty varmalla kädellä. Kuvatun aikakauden väkivaltaisuutta ei kirjassa hyssytellä, eivätkä tässä suhteessa säästy kotimaiset hallitsijat Eerik, Juhana, Sigismund ja Kaarle.
Tutkimuksen kannalta on erityisen arvokasta se, että Suomen tapahtumat on yhdistetty takaisin Ruotsin valtakunnan kokonaisuuden osiksi, kun Suomessa on pitkään tuijotettu omia ongelmia – olivatpa ne sitten primitiivireaktiota tai nousua raskasta verotusta vastaan – ja kun Ruotsissa Suomi, itäinen valtakunnanosa, viime vuosiin asti unohdettiin.
Mirkka Lappalainen selviää liehuvin lipuin varhaisten lähteiden voimakkaista tendensseistä – niin uskontoon, kuninkaan asemaan kuin ulkosuhteisiinkin liittyvistä. Hän karistaa hartioiltaan myös historiankirjoituksen pitkät perimät, Ruotsin suurvaltahistorian ja suomalaisten kansallisen taakan.
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
|
