HISTORIAN YSTÄVÄIN LIITTO
 

SÄÄNNÖT                                           (Hyväksytty vuosikokouksessa 25.2.1994)

 

 

1 § Tarkoitus

Historian Ystäväin Liiton tarkoituksena on edistää kotimaisen ja yleisen historian tutkimista, herättää kansalaisissa historian harrastusta ja levittää historiallista katsomustapaa. Tarkoitustaan liitto toteuttaa järjestämällä esitelmiä, keskusteluja ja retkeilyjä, toimittamalla historiallisia julkaisuja ja kannattamalla historiallista tutkimustyötä.
 

2 § Kotipaikka

Liiton kotipaikkana on Helsingin kaupunki ja toimikielenä suomi.
 

3 § Liiton jäsenet

Liiton jäseneksi voi tulla yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö, jonka liiton hallitus on jäseneksi hyväksynyt.

Liiton jäsenet ovat, heidän suorittamastaan jäsenmaksusta riippuen, joko lahjoittaja-, kannattaja- tai vuosijäseniä.

Kunniajäseneksi liiton kokous voi hallituksen ehdotuksesta valita henkilön, joka toiminnallaan on erityisesti edistänyt liiton tarkoituksia. Hallituksen tulee tehdä ehdotus kunniajäsenen valitsemisesta kokouksessaan yksimielisesti.
 

4 § Jäsenmaksu

Vuosijäsenen jäsenmaksusta päättää liiton vuosikokous. Kannattajajäsenen jäsenmaksu on vuosijäsenen maksu kymmenkertaisena. Lahjoittajajäsenen jäsenmaksu on vuosijäsenen maksu vähintään kaksikymmenkertaisena.
 

5 § Vuosijuhla

Liiton vuosijuhla pidetään Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen muistoksi joulukuun 10. päivänä.


6 § Liiton vuosikokous

Liiton vuosikokous pidetään huhtikuun loppuun mennessä.

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan vaali

2) kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

3) Hallituksen kertomus edellisen vuoden toiminnasta ja varainhoidosta

4) tilintarkastajien kertomus edellisen vuoden tilien ja toiminnan tarkastamisesta

5) tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen

6) alkaneen vuoden tulo- ja menoarviosta ja jäsenmaksusta päättäminen 4 §:n mukaisesti

7) liiton puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valitseminen erovuoroisten sijaan

8) kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä vaali

9) muut hallituksen valmistelemat asiat


7 § Ylimääräinen kokous

Ylimääräisiä kokouksia liitto pitää hallituksen päätöksellä tai milloin vähintään kaksikymmentä liiton jäsentä on liiton puheenjohtajalta kirjallisesti asiansa tarkoituksen ja perusteet esittäen sitä pyytänyt tahi milloin yhdistyksen kokouksessa niin päätetään. Liiton jäsenten pyytämä kokous on pidettävä kolmenkymmenen päivän kuluessa kirjelmän saapumispäivästä, ja siinä käsiteltävästä asiasta hallituksen on annettava kokoukselle lausuntonsa. Ylimääräisessä kokouksessa voidaan käsitellä vain kokouskutsussa mainittuja asioita.

                                                                              Säännöt s. 2

8 § Kutsu liiton kokoukseen

Kutsu liiton kokoukseen tulee lähettää jäsenille kirjeitse taikka julkaista Historiallisessa Aikakauskirjassa tahi ainakin yhdessä helsinkiläisessä sanomalehdessä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

9 § Hallitus

Liittoa johtaa hallitus, jonka muodostavat puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, ja yhdeksän jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja rahastonhoitajan. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenistä on vuosittain kolme erovuorossa. Jos puheenjohtaja tai hallituksen muu jäsen ennen vaalikauden päättymistä eroaa, hänen tilalleen valitaan liiton seuraavassa kokouksessa toinen jäsen siksi ajaksi, jonka eronnut olisi ollut vielä hallituksen jäsenenä.

Hallitus on päätösvaltainen, jos läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään viisi jäsentä.

Hallitus valitsee keskuudestaan työvaliokunnan, joka toimii hallituksen apuna ja sen antamien ohjeiden mukaan. Työvaliokuntaan kuuluu liiton puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja sekä yksi muu hallituksen jäsen. Asioiden valmistelua varten hallitus voi vuosittain asettaa myös jaostoja ja työryhmiä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

10 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tulee näitä sääntöjä noudattaen ja liiton kokouksissa tehtyjen päätösten mukaisesti hoitaa liiton asioita.

Hallituksen tehtävänä on mm.:

- ottaa toimeensa liiton toimihenkilöt sekä sopia heidän työehdoistaan;

- kutsua kokoon liiton kokoukset, laatia vuosikokoukselle kertomus liiton toiminnasta ja varainhoidosta sekä tulo- ja menoarvio alkaneen vuoden toimintaa varten;

- seurata liiton toimialan kehitystä ja ryhtyä niihin toimiin, jotka ovat omiaan edistämään liiton tarkoitusperiä.

Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myynnistä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

11 § Neuvottelukunta

Neuvoa antavaksi elimeksi hallitus voi asettaa 10 - 20 -jäsenisen neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan jäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan kutsuu koolle hallitus.

12 § Päätösten teko

Kaikki liiton ja sen toimielinten päätökset tehdään yhdistyslaissa säädetyllä enemmistöllä, milloin näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, paitsi vaaleissa arpa.

 

13 § Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai muu hallituksen valtuuttama hallituksen jäsen yhdessä sihteerin kanssa. Liiton hallitus voi päättää, että maksuosoituksia ja shekkejä asetettaessa kirjoittaa rahastonhoitaja liiton nimen yksinään

 

14 § Sihteeri

Sihteerin tehtävänä on hallituksen puolesta pitää liiton jäsenten nimikirjaa, huolehtia jäsenistön kartuttamisesta ja muusta liiton menestymisestä, pitää yksissä neuvoin puheenjohtajan kanssa huolta liiton, hallituksen ja sen työvaliokunnan päätösten toimeenpanosta, paitsi milloin se kuuluu rahastonhoitajalle, ja yleensä tehdä voitavansa liiton toiminnan edistämiseksi.

15 § Rahastonhoitaja

Hallituksen antamalla valtuutuksella rahastonhoitaja huolehtii liiton omaisuudesta, pitää kirjaa sen varoista, tekee tilin, ottaa vastaan ja kuittaa liiton jäsenmaksut, liiton saamat lahjoitukset ja apurahat, perii saatavat, asettaa liiton puolesta maksuosoituksia ja shekkejä sekä edustaa liittoa niiden yhtiöitten kokouksissa, joissa liitto on osakkaana.

16 § Tilit

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne sekä hallituksen vuosikertomus on esitettävä tilintarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

17 § Lahjoitusten, lahjoitussitoumusten ja testamenttien vastaanottaminen liitto on oikeutettu ottamaan vastaan lahjoituksia, lahjoitussitoumuksia ja testamentteja.

18 § Paikallisyhdistykset

Liitto voi perustaa paikallisyhdistyksen siellä, missä liiton jäsenten luku on noussut viiteentoista. Samoin voi ennestään toimiva historiallinen seura tai yhdistys liittyä liittoon paikallisyhdistyksenä.

Paikallisyhdistyksen ja liiton välisistä suhteista päättää hallitus.

19 § Sääntöjen muuttaminen

Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta käsitellään ja ratkaistaan vuosikokouksessa. Jos hallitus on puoltanut sen hyväksymistä, ratkaistaan asia ehdottomalla äänten enemmistöllä ellei yhdistyslain pakottavista säännöksistä muuta johdu. Muussa tapauksessa muutosehdotus hyväksytään vain, jos äänestyksessä sitä on kannattanut kaksi kolmannesta annetuista äänistä.

20 § Liiton toiminnan lopettaminen

Kun on päätettävänä kysymys liiton toiminnan lopettamisesta, menetellään niin kuin 19 §:ssä on sanottu. jos ehdotus hyväksytään, luovutetaan liiton omaisuus Suomen Historialliselle Seuralle.

(c) Historian Ystäväin Liitto 2020