(c) Historian Ystäväin Liitto 2017

Vuoden historiateokset

Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen.

Vuoden historiateoksen kriteerinä on, että valittu teos on ”erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa” Pyrimme palkitsemaan kirjoja historian eri aloilta. Vuoden historiateosta valittaessa voidaan myöntää myös kunniamaininta (km) jollekin toiselle ansoituneelle teokselle, sillä usein on valinta varsin vaikea monista erittäin hyvistä teoksista. 

VUODEN HISTORIATEOS 2019 kilpailu alkanut!

Nyt on aika ehdottaa hyviä teoksia Vuoden historiateos 2019 -kilpailuun!

 

Oletko lukenut uuden mielenkiintoisen historiateoksen? Ilmoita se kirja mukaan Vuoden Historiateos -kilpailuun!

 

Kaikki historian ystävät saavat osallistua teosten ehdottamiseen, on ihan hyvä, jos useampi ilmoittaa samasta kirjasta. Teoksen pitää olla julkaistu tänä vuonna ja sen pitää olla hyvä eli lisätä lukijan historiatietoisuutta ja -tuntemusta.  Tänä vuonna on ilmestynyt jo useampi innostava kirja, ja vielä on tulossa lisääkin,  kirjamessuillekin tulee uusia teoksia. Ilmoitathan suosikkisi lokakuun loppuun mennessä, niin ehdimme niihin perehtyä ja valita ehdokkaat. Kaavake on auki marraskuun alkuun asti.

Vuoden historiateoslautakunta  lukee ehdotuksista valitut ehdokkaat, niistä valitaan voittaja ja kunniamaininnansaajat. Palkitut julkistetaan Suomalaisilla historiapäivien avajaisissa Lahden Sibelius-talossa pe 7. helmikuuta 2020, klo 14,  tervetuloa juhlistamaan tilaisuutta! Suomalaisille historiapäiville on vapaa pääsy.

Vuosi 2017

​Vuoden 2017 Historiateokseksi on valittiin 9.2.2018: Kulkemattomat polut – Mahdollinen Suomen historia,  toim. Nils-Erik Villstrand ja Petri Karonen.

 

Kirja on hyvä esimerkki Suomessa vähän harrastetusta kontrafaktuaalisesta historiantutkimuksesta, jossa keskitytään vaihtoehtoisiin ja avoimiin tilanteisiin. Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä Åbo Akademin yhteisen Suomen Akatemian rahoittamasta Yhteiskuntahistorian huippuyksikön tutkijat ovat teoksen tekijöitä.

 

Harva tulee miettineeksi, miten merkittäviä hetkiä elettiin poikkileikkausvuosina  1417 ja siitä edelleen sadan vuoden välein aina vuoteen 2017 saakka. Tutkijoiden oli selvitettävä toimijoiden viitekehykset ja toimintaympäristöt päätöksentekohetkellä. Jos näinä vuosina olisikin tehty toisia päätöksiä, historian kulku olisi muuttunut. Kirjoittajat siis pohtivat suomalaisten mahdollisuuksia ja valintoja sadan vuoden harppauksin. Keskeisiä kysymyksiä ovat: ”miten päädyimme tähän?” ja ”mitä tästä voi tulla” ja mitä olisi tapahtunut Suomelle, jos olemassa olevista vaihtoehdoista olisi valittu toinen.

 

Vuoden 2017 osalta artikkelissa Suomen tulevaisuuden historia prof. Pertti Haapala korostaa historian merkitystä: ”Sekä menneen että tulevan ymmärtäminen on todennäköisten ja vaihtoehtoisten todellisuuksien hahmottamista. Historia onkin ainoa empiirinen aineisto, joka voi kertoa myös tulevaisuudesta, sillä utopistisimmatkin kuvitelmat, nykykielellä visiot tai skenaariot, perustuvat siihen, mitä jo tapahtuneen perustella voidaan ennakoida”. Teoksen alussa esitetään myös katsaus kontrafaktuaalisen historian traditioihin ja riskiyhteiskunta-käsitteeseen. Viimeistään tämän teoksen lukemisen jälkeen on selvää, että Suomen historiaa ei voi selittää kehityksellä kohti kansallisvaltiota.

Kunniamaininnan saivat:

John Simonin teos Mahdoton sota, kun suomenjuutalaiset taistelivat Natsi-Saksan rinnalla (Siltala 2017).   Kirja on kolmen sukupolven sepitteellinen kertomus, joka avaa uuden näkökulman Suomen juutalaisen väestön vähän tutkittuun historiaan. Kaikki mitä kirjan päähenkilöille tapahtuu kuitenkin heijastaa suomen- juutalaisten todellisia vaiheita. Talvi-, jatko- ja Lapin sodissa taisteli 327 juutalaista miestä ja 21 juutalaista lottaa. Kirjassa Suomen historia, sotahistoria ja yksilön ratkaisut ja kohtalot kietoutuvat yhteen.

Perttu Immosen teokselle Suomen rahvaan historia. Kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle (Atena)  ”Suomen rahvaan historia” poikkeaa perinteisistä Suomen historian yleisesityksistä siinä, että sen näkökulma on niin sanotun tavallisen kansan kokemuksissa. Immonen antaa äänen kansanihmisille, rahvaalle. jota tässä edustavat Tyrvään, Rantasalmen ja Kokkolan/Korpilahden asukkaat. Kertomus etenee Ruotsin ajan vuosisatoja ja näiden aikojen suurpolitiikka tuo asukkaiden elämään muutoksia. Mikrohistoria kytkeytyy luontevasti makrohistoriaan.

 

Jukka Kulomaan ja Leena Kekkosen teosta Heinola 1918. Kapinan aika.  (Heinolan kaupunki 2017)  Inhimillinen teos, jossa käsitellään sisällissodan molempia osapuolia pyrkien tasapuolisuuteen. Kirja on hyvin kirjoitettu ja dokumentoitu, kartat ja kuvat ovat informatiivisia. Kirjeet ovat koskettavia ja niissä sisällissodan raadollisuus tulee erinomaisesti esiin. Lähteinä on käytetty arkistolähteitä ja muistitietokokoelmia.

 

 

Palkintolautakuntaan kuuluivat:

professori Marjatta Hietala pj., jäseninä professorit Sirkka Ahonen ja Aura Korppi-Tommola sekä historian lehtori, FL Markku Liuskari. Lisätietoja:  toimisto@historianyst.fi

Vuosi 2016 kunniamaininnat

Vuoden historiateos kunniamaininnan saivat (aakkosjärjestyksessä):

 


Maijastiina Kahlos teoksestaan Rooman viimeiset päivät  (Otava) Kirjassa kerrotaan nk. myöhäisantiikin historiasta ja pohditaan syitä Länsi-Rooman luhistumiseen. Teos kokoaa yhteen alan uusinta tutkimusta ja murtaa vanhoja myyttejä Rooman tuhon syistä. FT Maijastina Kahlos on Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa.


Yrjö Kaukiainen teoksestaan Punaiset pilarit. Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa (SKS). Teoksessa seurataan Virolahdelta, Viipurinlahdelta ja Laatokan  pohjoisrannikolta louhitun punagraniitin matkaa Pietariin, kaupungin kanavien rantamuureiksi tai Iisakin kirkon pylväiksi. Harva on miettinyt, miten paljon työväkeä ja taitoja tarvittiin kivilouhoksella, kuljetuksessa ja pylväiden hionnassa ja kuinka kauan kesti kunnes Pyterlahden louhokselta tuotu kivi muotoutui upeaksi pylvääksi. Teos on myös todella kaunis loistokkaine kuvineen. Yrjö Kaukiainen on Helsingin yliopiston Euroopan historian emeritus professori.


Jukka Kekkonen teoksestaan Kun aseet puhuvat. Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa (Art House).  Teos on vertaileva tutkimus Suomen ja Espanja sisällissodan väkivallasta ja oikeudenkäytöstä. Suomen ja Espanjan sisällissodan vertailu antaa uuden näkökulman myös siihen, miksi rintamien ulkopuolisen väkivallan määrä nousi ennennäkemättömiin mittoihin ja mitä tapahtui sisällissotien jälkeen kummassakin maassa. Jukka Kekkonen on Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa.


Kimmo Rentola teoksestaan Stalin ja Suomen kohtalo  (Otava). Kirja on kuin jännitysnäytelmä siitä, miten Suomi selviytyi kohtalonvuosina 1939, 1944, 1948 ja 1950.  Kaiken keskipisteenä on Stalin, jonka valta ulottui pienimpiinkin tekijöihin ja asioihin. Teoksessa sankariksi nousee mm. J.K. Paasikivi, jonka diplomaattisilla taidoilla vältyttiin Unkarin ja Romanian kohtaloista yya-sopimusneuvottelujen yhteydessä. Rentolan tutkimuksessa on vertaileva ote ja vahva lähdepohja niin Neuvostoliiton ulkoministeriön arkistoista lähteistä, Iso Britannian kansallisarkiston kokoelmista, Kongressin kirjaston (USA) ja Tukholman sota-arkiston aineistoihin. Kimmo Rentola on Helsingin yliopiston poliittisen historian professori.
Palkintolautakuntaan ovat kuuluneet: professori Marjatta Hietala, puheenjohtajana, jäseninä professori Sirkka Ahonen, professori Aura Korppi-Tommola, lehtori, filosofian lisensiaatti Markku Liuskari ja Historian Ystäväin Liiton entinen puheenjohtaja, filosofian maisteri Veikko Löyttyniemi.


Historian Ystäväin Liiton historiapalkintoja ja kunniamainintoja on annettu vuodesta 1973 alkaen. Vuoden historiateoksen kriteerinä on, että valittu teos on ”erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa” Pyrimme palkitsemaan kirjoja historian eri aloilta.

VUODEN HISTORIATEOS 2018 EHDOKKAAT

Seppo Aalto: Kapina tehtailla, Kuusankoski 1918 (Siltala)

Seppo Hentilä: Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka (Siltala)

Kati Katajisto: Sodasta sovintoon (Otava)

Ulla Koskinen: Suomessa selviytymisen historiaa – kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun (Into)

Mirkka Lappalainen: Pohjoisen noidat (Otava) 

Henrik Meinander, Petri Karonen, Kjell Österberg: Kansanvallan polkuja Demokratian kehityspiirteitä Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvun lopulta 2020-luvulle (SKS)

Timo Mikkilä: Talvisodan puolustusministeri Juho Niukkanen  (Edita)

Mikko Moilanen: Viikinkimiekat Suomessa (SKS)

Andre Swanström: Hakaristin ritarit, suomalaiset SS-miehet politiikka, uskonto ja sotarikokset (Atena)

Marja Tuominen ja Mervi Löfgren: Lappi palaa sodasta  (Vastapaino)

Vesa Vares: Viileää veljeyttä. Suomi ja Saksa 1918-1939.(Otava)

Helmikuussa 2019 julkistettiin voittajat:

Vuoden 2018 Historiateos -palkitut

Vuoden 2018 historiateos:

Seppo Aalto, Kapina tehtailla. Kuusankoski 1918. (Siltala)

 

Dosentti Seppo Aallon perinpohjainen työ luo kaaren viime vuosisadan alusta sisällissotaan ja sen ohikin. Koko tapahtumasarjan sijoittaminen aikaan ja paikkaan tekee teoksesta eheän kokonaisuuden. Sisällissodan kulku Kuusankosken tehtailla kuvataan teoksessa ihmisen tasolla. Se on mikrohistoriaa parhaimmillaan. Tapahtumia tarkastellaan kummankin osapuolen näkökulmasta ylilyönteihin tai yksipuolisuuksiin sortumatta.  Tekijän paikallistuntemus ja tarkka lähdetyö, teoksen lukijaystävällinen kieli, eri osapuolten toiminnan tiukka käsittely ja keskeisten toimijoiden ymmärtävä kuvaus tekevät teoksesta ensiluokkaisen.

Erinomainen päätös vuoden 1918 muistovuodelle!

 

KUNNIAMAINITA ANNETTIIN

 

Marja Tuomisen – Mervi Löfgrenin toimittama teos, Lappi palaa sodasta . (Vastapaino)

 

Sodanaikaista ja -jälkeistä Lappia on tutkittu hyvin vähän. Lappi palaa sodasta -teos nostaa hienolla tavalla yleiseen tietoisuuteen Lapin taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen tilan sodan päättyessä. Samalla se kuvaa rauhanaikaan siirtymisen haasteita. Teos koostuu artikkeleista, joissa käsitellään yleisesti merkittäviä, vähän tutkittuja ja kansalaisyhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeitä teemoja.Vaikka artikkelit ovat erilaisia ja lähestyvät kohteitaan eri tulokulmista, tuloksena on kompakti kokonaisuus. Teos valottaa samaan aikaan sekä lappilaisuutta, saamelaisten kohtaloa ja ihmisten mentaliteettia että konkreettista toimintaa.

 

Henrik Meinander, Petri Karonen, Kjell Östberg (toim.) Kansanvallan polkuja: demokratian kehityspiirteitä Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvun lopulta 2020-luvulle. (SKS)

 

Kansanvallan polkuja -antologia tuo suomalaisen kansanvallan kehitysteiden tutkimukselliseen kenttään vähemmän tutkitun, merkittävän teeman. Kymmenessä artikkelissa pohditaan sitä, mikä tekee Suomen ja Ruotsin demokratioista vakaita ja hyvin toimivia ja osoitetaan, ettei hyvinvointiyhteiskunta ole sattumaa. Teoksen tutkimuksellinen ote haastaa lukijaa ja vahva historiaosaaminen auttaa häntä. Tämä on historian harrastajan perusteos pohjoismaisen yhteiskunnan ymmärtämiseksi. Teoksen ajankohtaisuus on käsinkosketeltavaa, kun kansanvallan poluille on ilmaantunut uusia kiviä. Kysymys demokratian tulevaisuudesta on jälleen ajankohtainen.

 

 

 

Palkintolautakuntaan kuuluivat:

professori Aura Korppi-Tommola pj, jäseninä lehtori Vuokko Aromaa ja opetusneuvos Ville Marjomäki. Lisätietoja:  toimisto@historianyst.fi

Vuosi 2016

Vuoden 2016 historiateokseksi palkintolautakunta nimesi 10.2.2017 Suomalaisilla Historiapäivillä Marjaliisa ja Seppo Hentilän teoksen Saksalainen Suomi 1918 (Siltala).


Hentilöiden tutkimus avaa aivan uuden näkökulman Suomen kohtaloihin ensimmäisen maailmansodan lopussa ja itsenäisyyden alussa. Se perustuu laajaan lähdeaineistoon ja lähteiden kriittiseen tarkasteluun.

 

Kirjoittajien mukaan keväällä 1918 Suomi pelastui Saksan avulla, mutta syksyllä 1918 Suomi pelastui Saksan avulta. Ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaiset osoittivat kiinnostusta Suomeen, niin taloudellisesti kuin strategisesti. Maaliskuun alussa 1918 solmittiin valtiosopimus, joka toteutuessaan olisi tehnyt Suomesta Saksan siirtomaan ja Saksa olisi saanut lähes rajoittamattoman nautintaoikeuden Suomen luonnonvaroihin.

 

Saksalaiset olivat kiinnostuneita Suomen metsistä, koskista ja malmista. Saksa olisi myös saanut vallan valvoa Suomen ulkomaankauppaa ja etuosto-oikeuden kaikkeen Suomen vientiin sekä rajoittamattoman oikeuden laivastotukikohtien perustamiseen. Myöhemmin Suomen Berliinin lähettilästä Edvard Hjeltiä syytettiin siitä, että hän ylitti valtuutensa. Hjelt rakensi parhaansa mukaan kuvaa Saksan pyyteettömästä auttamishalusta, vaikka Suomessa vain entiset aktivistit ja Suomen entisen sotaväen upseereista koostuva Sotilaskomitea olivat varauksettomia Saksan kannattajia.


Kirjassa on myös yksityiskohtainen kuvaus saksalaisten etenemisestä: Itämeren divisoonan maihinnoususta Hangossa 3.4. 1918  taisteluihin Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Lahdessa huhtikuun lopulla. Saksalaisilla ei toukokuun 16. päivän voitonparaatin jälkeen ollut mitään kiirettä poistua maasta. He todella havittelivat Suomesta protektoraattia. Saksalaiset joukot (noin 10 000 miestä) jäivät Suomeen.

 

Kirjassa esitetään Saksan sotatoimien ja poliittisten käänteiden lisäksi saksalaisjoukkojen elämää ja arkea Helsingissä. Saksalaisten jäähyväisparaati Suomessa pidettiin 12.11.1918 (muutamia päiviä keisari Wilhelm II kruunusta luopumisen jälkeen), mutta viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat vasta joulukuun puolivälissä 1918.
Kirjassa on lisäksi erinomaiset liitteet: Katsaus lähteisiin, tapahtumahistoriaan, Saksan ja Suomen valtion-ja hallitusten päämiesten esittelyt 1918 ja faktoja Itämeren divisioonan kokoonpanosta ja joukkojen vahvuudesta Suomessa 1918.


FT Marjaliisa Hentilä on talous- ja sosiaalihistorian dosentti ja Seppo Hentilä on poliittisen historian emeritus professori Helsingin yliopistosta.