Vuoden 2025 historiateos -palkinnon saaja on julkistettu

Vuoden 2025 historiateos -palkinto on myönnetty Oulun yliopiston saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtolan teokselle Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään (Gaudeamus). Kunniamaininta on myönnetty dosentti ja historiantutkija Olli Bäckströmin teokselle Suursodan unohdetut kasvot. Naiset 30-vuotisessa sodassa (Gaudeamus).

Vuoden 2025 historiateos: Veli-Pekka Lehtola - Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään (Gaudeamus)

Kenen maa, kenen ääni? on saamelaishistorian ja sen osana saamelais–suomalaisten suhteiden historian perusteos, johon perehtyminen laajentaa tärkeällä tavalla historiatietämystämme ja - tietoisuuttamme. Tämän tekee mahdolliseksi yhtäältä teoksen pitkä aikajänne, joka ulottuu esihistoriasta tähän päivään, ja toisaalta teoksen perustuminen Lehtolan vankkaan, vuosikymmenten aikana hankittuun asiantuntemukseen. Teoksen lähdepohja on suorastaan hengästyttävän mittava ja sitä täydennetään monipuolisella tutkimustiedolla.

Teos kattaa saamelaisten historian kannalta kaikki keskeiset elämänalueet ja niiden vuosisataisen kehityksen. Perusteelliseen asiantuntemukseensa pohjautuen Lehtola kykenee erottamaan oleellisen ja pysähtymään merkittäviin tapahtumiin ja ajanjaksoihin. Teoksen lukijaystävällisyyttä lisää sen ilmava ja selkeä kieli. Teos on myös yhteiskunnallisesti tärkeä puheenvuoro ja sisällöltään mitä ajankohtaisin. Sen lukeminen auttaa meitä ymmärtämään saamelaisten etnopoliittisen mobilisaation taustoja ja tavoitteita. Samalla se valottaa myös saamelais-suomalaisten suhteiden ylirajaisia piirteitä osana laajoja globaaleja alkuperäiskansaverkostoja.

Lehtola tarkastelee saamelaisten historiaa kolonialismin näkökulmasta, mikä on tieteellisesti perusteltua. Esimerkiksi Petsamon suomalaisen asutushistorian, samoin kuin maanomistuskysymysten laajempi esiin tuominen kolonialismin historiana ravistelee totuttuja suomalaiskansallisia ajattelumalleja. Tätä taustaa vasten Lehtolan rauhallisen analyyttinen ote on tervetullut. Saamelaisia ja suomalaisia ei nähdä yksiulotteisesti – saamelaiset ovat aktiivisia toimijoita eikä heitä esitetä vain uhrinäkökulmasta. Myöskään suomalaisia ei tarkastella yksinomaan alistajina. Lehtola tuo ansiokkaasti esiin myös saamelaisyhteisöjen sisäisen moninaisuuden ja erityisesti sukupolvien merkityksen historiallisten kokemusten jäsentäjänä.

Kunniamaininta: Olli Bäckström - Suursodan unohdetut kasvot. Naiset 30-vuotisessa sodassa (Gaudeamus)

Naiset ja sota -tematiikkaa on Suomessa tarkasteltu erityisesti talvi- ja jatkosotaan ja lottahistoriaan keskittyen. Bäckströmin teos laajentaa ansiokkaasti tietämystämme naisten sotahistoriasta niin ajallisesti kuin maantieteellisesti valaisemalla eri asemissa olleiden naisten roolia vuosina 1618–1648 käydyssä eurooppalaisessa suursodassa. Naisten toiminta asetetaan taitavasti yleiseen sotahistorian kontekstiin. Toisin kuin modernina aikana, varhaismodernin ajan armeijat tarvitsivat mukanaan liikkuvaa kuormastoa. Osalla naisista oli tehtäviä näissä tukijoukoissa. Sota kosketti myös niitä naisia, joiden kotialueiden yli sota vyöryi, ja mobilisoi heitä esimerkiksi puolustustehtäviin. Myös kotiin jääneillä naisilla oli merkittäviä vastuita niin tuotannossa kuin muilla elämänalueilla. 1600-luvun sotahistorian asiantuntemuksensa, laajan tutkimuskirjallisuuden sekä lähdeaineiston tarkan läpikäynnin pohjalta Olli Bäckström avaa näkökulmia näiden kaikkien naisryhmien toimijuuteen, samoin kuin sodan aikana vastuuta kantaneisiin repaleisen maanosan hallitsijanaisiin. Sodan historia on väistämättä myös kärsimyksen historiaa, mutta Bäckström tuo esiin, kuinka uhrin asemassakin naisilla oli erilaisia selviytymisstrategioita. Teos on historiatiedon runsaudensarvi tarjotessaan paljon yksityiskohtaista tietoa, mutta tätä tasapainottaa Bäckströmin teoriapainotteinen tutkimusasetelma, joka auttaa lukijaa hahmottamaan kokonaisuutta. Teoksen läpäisee pohdinta rakenteiden ja toimijuuden vuorovaikutuksesta sekä intersektionaalisuudesta eli sukupuolen kytkeytymisestä muihin yhteiskunnallisiin luokitteluihin. Luettavuutta edesauttaa myös selkeä ja huoliteltu kieliasu.

Lämpimät onnittelut voittajalle ja kunniamaininnan saajalle!

Historian Ystäväin Liitto on jakanut Vuoden historiateos -palkintoa vuodesta 1973 alkaen. 

Lisätietoja: Palkintolautakunnan puheenjohtaja professori Tiina Kinnunen tiina.s.kinnunen@oulu.fi